REMS SSG 110/45 Notice D'utilisation page 34

fin
1.5. Painot
Laite
Tukijalka
1.6. Melutiedot
Työpaikkakohtainen
päästöraja
1.7. Tärinä
Painotettu tehoarvo
kiihdytykselle
2. Käyttöönotto
2.1. Sähköliitäntä
Kuumaelementti-päittäishitsauslaite on liitettävä suojamaadoitettuun
(suojajohdin) pistorasiaan. Huomioi verkkojännite! Tarkista ennen lait-
teen liitämistä verkkoon, että sen tehonilmoituskilvessä ilmoitettu jän-
nite vastaa verkkojännitettä.
2.2. Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen säilytys
Laite toimitetaan tukijalalla (1), kuten kuvasta 1 näkyy. Tukijalka toimii
pidikkeenä hitsauksen aikana tai säilytyslaitteena. Lisävarusteena voi-
daan toimittaa pidike työpöytään, kuva 2 (2), johon laite voidaan kiin-
nittää vaakasuoraan tai pystysuoraan asentoon.
Huomio!
Tartu kuumaan laitteeseen vain käsikahvasta (3)! Kuumaelementtiin (4)
tai käsikahvan (3) ja kuumaelementin (4) välisiin levyosiin ei saa koskaan
koskea! Palovamman vaara! Kuumaelementin suojaamiseksi kuljetuk-
sen aikana on saatavissa muovisuojus. Suojus on aina otettava pois
ennen kuumalementin kuumentamista tai pantava päälle kuljetusta varten
vasta kuumaelementin jäähdyttyä, sillä muutoin se turmeltuu ja laite vau-
rioituu.
2.3. Elektroninen lämpötilansäätö
Sekä DIN 15960 että DVS 2208 osa 1 määräävät, että kuumaelementin
lämpötila on oltava säädettävissä pieniportaisesti. Kuumaelementin vaa-
ditun lämpötilastabiiliuden takaamiseksi laitteet on myös varustettu
lämpötilansäädöllä (termostaatilla). DVS 2208 osa 1 määrää, että lämpöti-
laero suhteessa säätömuotoon saa olla korkeintaan 3°C. Tämä säätötark-
kuus on saavutettavissa vain elektronisella lämpötilansäädöllä. Kiinteästi
säädetyllä lämpötilalla tai mekaanisella lämpötilansäädöllä varustettuja
kuumaelementti-päittäishitsauslaitteita ei saa sen vuoksi käyttää hit-
sauksiin DVS 2207:n mukaisesti.
Kaikkien REMS-kuumaelementti-päittäishitsauslaitteiden lämpötila on
säädettävissä. Ne toimitetaan varustettuna elektronisella lämpötilan-
säädöllä. Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteet on merkitty seuraavasti
tehonilmoituskilvellä:
esim. REMS SSG 180 EE: Säädettävä lämpötila, elektroninen ter-
mostaatti, säätää säädettyä lämpötilaa 1°C:n toleranssiarvolla, ts. sää-
detty 210°C:n lämpötila (PE-hitsauslämpötila) vaihtelee arvojen 209°C
ja 211°C välillä.
2.4. Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen esilämmitys
Kun kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen liitosjohto liitetään verkkoon,
laite alkaa kuumentua. Punainen verkon merkkivalo (5) ja vihreä lämpötilan
merkkivalo (6) palavat. Laite tarvitsee noin 10 min. kuumentuakseen.
Kun säädetty pitolämpötila on saavutettu, laitteen sisäänrakennettu
lämpötilansäädin (termostaatti) katkaisee kuumaelementin sähkövirran
syötön. Punainen verkon merkkivalo palaa edelleen. Vihreä lämpötilan
merkkivalo vilkkuu ja ilmoittaa siten sähkövirran syötön jatkuvan pois-
ja päällekytkemisen. Hitsaaminen voidaan aloittaa, kun on odotettu vielä
10 min (DVS 2207 osa 1).
2.5. Hitsauslämpötilan valinta
Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen lämpötila on esivalittu PE-HD-
putkien hitsauksen keskilämpötilalle (210°C). Putken materiaalista ja
putken seinämän paksuudesta riippuen saattaa olla tarpeen korjata tätä
hitsauslämpötilaa. Tähän liittyen on otettava huomioon valmistajan putkia
tai putkenosia koskevat tiedot! Kuvassa 3 näkyy tähän liittyen kuuma-
elementtien lämpötilojen ohjearvokäyrä suhteessa putken seinämän
paksuuteen. Periaatteessa pätee se, että pienempien seinämän pak-
suuksien kyseessä ollessa on pyrittävä ylempään lämpötilaan ja suu-
rien seinämän paksuuksien kyseessä ollessa alempaan lämpötilaan
(DVS 2207 osa 1). Ympäristön vaikutukset (kesä/talvi) voivat sen lisäksi
tehdä lämpötilakorjaukset tarpeellisiksi. Kuumaelementin lämpötilaa tulisi
sen vuoksi valvoa esimerkiksi sähköisellä pintalämpötilan mittauslait-
1,6 kg 1,7 kg 2,5 kg
0,4 kg 0,4 kg 0,4 kg
70 dB(A) 70 dB(A) 70 dB(A) 70 dB(A)
2,5 m/s 2 2,5 m/s 2 2,5 m/s 2
teella. Lämpötilaa voidaan tarvittaessa säätää kääntämällä lämpötilan
5,5 kg säätöruuvia (7). Mikäli lämpötilan säätöä muutetaan, on pidettävä mie-
0,6 kg lessä, että kuumaelementtiä saa käyttää vasta 10 minuutin kuluttua siitä,
kun pitolämpötila on saavutettu.
3. Käyttö
3.1. Menetelmäkuvaus
Kuumaelementti-päittiäishitsauksessa hitsattavien osien liitospinnat sovi-
tetaan kuumaelementtiin paineen alaisina, minkä jälkeen ne lämmitetään
2,5 m/s 2
hitsauslämpötilalle pienentämällä samalla painetta ja liitetään yhteen
paineen alaisina, sen jälkeen kun kuumaelementti on poistettu, kuva 4.
3.2. Hitsausvalmistelut
Mikäli työskennellään ulkona, on varmistettava, etteivät mitkään epä-
suotuisat ympäristön vaikutustekijät haittaa hitsausta. Huonon sään val-
litessa tai voimakkaassa auringonpaisteessa hitsauspaikka on katettava
ja tarpeen vaatiessa on pystytettävä hitsausteltta. Vedon aiheuttaman
hitsauskohdan hallitsemattoman jäähtymisen estämiseksi on hitsaus-
kohdan vastakkaiset putkenpäät suljettava. Epäkeskeiset putkenpäät
on oikaistava ennen hitsausta esim. lämmittämällä niitä varovaisesti kuu-
mailmalaitteella. Vain samasta materiaalista ja saman seinämän pak-
suuden omaavia putkia tai putkia ja putkenosia saa hitsata.
3.3. Putkenpäiden työstäminen
Hitsattavat putkenpäät on työstettävä välittömästi ennen hitsausta. Put-
kenpäät on katkaistava suorakulmaisesti ja tasaisesti. Tämä tehdään
putkileikkurilla REMS RAS (katso 1.1). Hitsattavat tasopinnat on tarvit-
taessa siistittävä veitsellä tai kaapimella. Hitsattavien tasojen suuntai-
stasoisuus ei saa ylittää kuvassa 5 ilmoitettua rakoleveyttä ja putken
ulkopuolinen sovitusvirhe saa olla korkeintaan 10% seinämän paksuu-
desta. Työstettyihin hitsauspintoihin ei saa enää koskea ennen hitsausta.
3.4. Kuumaelementti-päittäishitsausmenetelmän eri vaiheet
Kuumaelementti-päittiäishitsauksessa liitospinnat esilämmitetään kuu-
maelementillä hitsauslämpötilaan ja hitsataan paineen alaisina, sen jäl-
keen kun kuumaelementti on poistettu. Kuumaelementin lämpötila on
tarkistettava kuumaelementin työalueella aina ennen hitsausta. Kuu-
maelementin lämpötilaa on tarvittaessa säädettävä, kuten kohdassa 2.5
on selostettu. Kuumaelementti on samoin aina ennen hitsausta puhdi-
stettava joko paperilla, josta ei irtoa kuituja, tai rievulla ja spriillä tai tekni-
sellä alkoholilla. Pinnoitukseen ei saa missään tapauksessa jäädä kiinni
mitään muovin jäännöksiä. Kuumaelementtiä puhdistettaessa on ehdot-
tomasti pidettävä huoli siitä, ettei kuumaelementin kiinnitarttumista estävä
pinnoitus vaurioidu työkalujen käytöstä.
Menetelmän eri vaiheet on esitetty kuvassa 6.
3.4.1. Sovitus
Sovitettaessa painetaan hitsattavat liitospinnat niin kauan kuumaele-
menttiä vasten, kunnes saadaan aikaan kehäpaatsa/-palle. Sovitetta-
essa on esim. PE:n kyseessä ollessa käytettävä 0,15 N/mm²:n (DVS
2207 osa 1) sovituspainetta.
Erilaisten putken läpimittojen ja vaadittavasta painetasosta riippuvaisten
erilaisten putken seinämän paksuuksien mukaisesti on laskettava se
painevoima, jota on käytettävä liitospinnoilla tämän 0,15 N/mm²:n suu-
ruisen sovituspaineen saavuttamiseksi. Painevoima F lasketaan sovi-
tuspaineen p tuloksesta ja putken pinta-alasta A (F = p · A), ts. putken
pinnat on puristettava yhteen sitä suuremmalla painevoimalla mitä suu-
remmat itse putken pinnat ovat. Näin saadaan esim. putkelle Ø 110 mm,
PN 3,2 (s = 3,5 mm) putken pinta-alaksi 1170 mm² ja siten vaadittavaksi
painevoimaksi F = 0,15 N/mm² · 1170 mm² = 175 N. Taulukosta kuvassa
7 on nähtävissä sen vaadittavan painevoiman arvo, jolla putkenpäät on
puristettava yhteen. Suurempien putken läpimittojen kyseessä ollessa
on käytettävä sopivaa hitsauskiinnitintä.
Sovitus on päättynyt, kun koko putken ympärysmitalle on muodostunut
paatsa/palle, jonka korkeus on vähintään kuvassa 8, sarakkeessa 2
ilmoitetun korkeuden mukainen.
3.4.2. Esilämmitys
Esilämmitystä varten painetta lasketaan lähelle nollaa. Esilämmitysaika
on ilmoitettu kuvassa 8, sarakkeessa 3. Esilämmityksen aikana lämpö
tunkeutuu hitsattaviin liitospintoihin, niin että niissä vallitsee hitsaus-
lämpötila.
3.4.3. Vaihto
Esilämmityksen jälkeen liitospinnat on irrotettava kuumaelementistä ja
kuumaelementti on käännettävä pois koskettamatta lämmitettyjä liito-
fin