Jotul I 620 Série Manuel D'utilisation page 34

SUOMI
5.4 Savupiippu ja savuputki
• Tulisija liitetään savupiippuun ja savuputkeen, jotka on
tarkoitettu kiinteällä polttoaineella palavaan tulisijaan ja
jotka kestävät kohdassa «2.0 Tekniset tiedot» mainitun
savukaasujen lämpötilan.
• Samaan savupiippuun voidaan liittää useita kiinteää
polttoainetta polttavia tulisijoja, jos savupiipun poikkipinta-
ala on riittävän suuri.
• Savuhormin poikkipinta-alan on oltava vähintään yhtä
suuri kuin savuputken poikkipinta-alan. Laske savuhormin
tarvittava poikkipinta-ala kohdassa «2.0 Tekniset tiedot»
olevien tietojen mukaan.
• Samaan savupiippuun voidaan liittää useita kiinteää
polttoainetta polttavia tulisijoja, jos savuhormin poikkipinta-
ala on riittävän suuri. Ks. "2.0 Tekniset tiedot".
• Ennen kuin savupiippuun tehdään reikä, on tulisija
sijoitettava paikalleen kokeeksi, jotta saadaan selville
tulisijan ja
• savupiippuun tehtävän
vähimmäismitat kuvista 1 e ja f. Huom.! Tämä ei päde
silloin, kun takkasydän asennetaan valmiiseen avotakkaan.
Huomaa, että liitäntöjen tulee joustaa jonkin verran. Siten
estetään halkeamien syntyminen.
Huom.! Tulisijan toiminnan kannalta on erittäin tärkeää,
että liitännöistä tulee tiiviitä.
Tulisijarakenteen paino ei saa kohdistua savupiippuun.
Tulisijarakenne ei saa estää savupiipun liikkumista eikä
tulisijaa saa ankkuroida savupiippuun.
Suositeltava veto savupiipussa, ks. «2.0 Tekniset tiedot». Jos
savupiippu vetää liian hyvin, voidaan savuputkeen asentaa
vedon säätämiseksi savupelti.
5.5 Savupiipun toiminta
Savupiippu on tulisijan moottori ja sillä on ratkaiseva merkitys
tulisijan toiminnan kannalta.
Veto savupiipussa ja palamisprosessi
Veto savupiipussa saa aikaan alipaineen tulipesässä.
Tulipesässä muodostuva savu poistuu ulkoilmaan tämän
alipaineen vaikutuksesta, ja samalla tulipesään imetään ilmaa
venttiilien kautta palamisprosessia varten. Ilmaventtiilien
kautta tuleva ilma kulkee luukun lasin kautta ja estää lasia
nokeentumasta.
Lämpötilaerot
Veto savupiipussa syntyy savupiipun sisällä ja sen ulkopuolella
vallitsevien lämpötilojen erosta. Mitä suurempi lämpötilaero
on, sitä paremmin savupiippu vetää. Siksi on tärkeää, että
savupiippu saavuttaa sopivan käyttölämpötilan ennen kuin
ilmaventtiiliä säädetään pienemmälle palamisen hillitsemiseksi
(sopivan käyttölämpötilan saavuttaminen kestää muuratussa
savupiipussa kauemmin kuin terässavupiipussa).
34
reiän oikea paikka.
Tulisijan toiminta erilaisissa sää- ja
tuuliolosuhteissa
Tuulella voi olla suuri vaikutus savupiipun toimintaan ja siihen,
kuinka tulisija toimii erilaissa tuuliolosuhteissa. Tulisijan
ilmansaantia voidaan joutua säätämään hyvän palamisen
aikaansaamiseksi.
Kun savupiippu vetää huonosti sää- ja tuuliolosuhteiden
takia, on erityisen tärkeää, että savupiipun lämpötila saadaan
sopivaksi mahdollisimman nopeasti. Silloin on tärkeää, että
tuli saadaan palamaan kunnolla.
Vihje! Halkaise polttopuut hyvin pieniksi tai käytä ylimääräistä
sytytysbrikettiä.
Huom.! Kun tulisija on ollut käyttämättömänä pidemmän aikaa,
on tärkeää tarkistaa, ettei savupiippuun ole tullut tukoksia.
Ks.
Varoitus liiallisesta lämmittämisestä
Tulisijaa ei saa koskaan kuumentaa liian kuumaksi
Tulisija on suunniteltu ja testattu toimimaan 9 kW:n
nimellisteholla. Se vastaa noin 2,8 kg polttopuita tunnissa.
Tulipesään saa laittaa puita enintään 3,1 kg/h (3-4 puuklapia
kerrallaan).
Tärkeää!
• Älä koskaan pidä sytytysilmaventtiiliä täysin avoinna
liian pitkään. Varma merkki ylikuumentamisesta on, että
jotkut kohdat tulisijasta alkavat hehkua. Säädä silloin heti
paloilman syöttöä pienemmälle!
• Jos epäillään, että savupiippu vetää liian hyvin/huonosti,
on kysyttävä neuvoa asiantuntijalta.
Lämmittämisen aikana syntyvä haju
Ensimmäisellä lämmityskerralla tulisijasta voi tulla huoneilmaan
ärsyttävää höyryä, joka haisee jonkin verran. Se on maalin
kuivumisesta syntyvää hajua. Höyry ei ole myrkyllistä, mutta
huonetila on syytä tuulettaa kunnolla. Anna tulen palaa hyvällä
vedolla, kunnes kaikki höyryt ovat palaneet pois siten, ettei
höyryjä ja hajua enää esiinny.
5.6 Polttopuita koskevat vaatimukset
Polttopuun laatu
Polttopuiden teko ja säilytys
• Kaikki puulajit sopivat polttopuiksi. Kovat puulajit, kuten
pyökki tai saarni, ovat yleensä parhaita, koska ne palavat
tasaisesti ja niistä syntyy vähän tuhkaa. Muut puulajit,
kuten vaahtera, koivu ja kuusi, ovat hyviä vaihtoehtoja.
• Parhaita polttopuita saadaan, kun puu kaadetaan,
sahataan ja halkaistaan ennen toukokuuta.
• Polttopuut sahataan tulipesään sopivan mittaisiksi. On
suositeltavaa, että polttopuiden halkaisija on 6–10 cm ja
että ne ovat 10-20 mm lyhyempiä kuin tulipesä, jotta ilma
pääsee kiertämään kunnolla tulipesässä. Jos polttopuut
ovat paksumpia, ne on halkaistava pienemmiksi. Halkaistu
puu kuivuu nopeimmin.
• Sahattuja ja halkaistuja puita säilytetään kuivassa paikassa
1 - 2 vuotta, kunnes ne ovat riittävän kuivia.
• Polttopuita kannattaa säilyttää huoneenlämmössä pari
päivää ennen kuin ne käytetään.