Table des Matières
Publicité
FI
2. SAUNAHUONE
2.1. Saunahuoneen eristäminen ja
seinämateriaalit
Sähkölämmitteisessä saunassa kaikki massiiviset sei-
näpinnat, jotka varaavat paljon lämpöä (tiili, lasitiili,
rappaus ym. vastaavat), tulee eristää riittävästi, mi-
käli halutaan pitää kiuasteho kohtuullisen pienenä.
Hyvin lämpöeristettynä voidaan pitää sellaista
saunan seinä- ja kattorakennetta, jossa:
huolellisesti laitetun eristevillan paksuus talon
•
sisätiloissakin on 100 mm (vähintään 50 mm)
rakenteen kosteussulkuna on esim. alumiini-
•
paperi, jonka saumat on huolellisesti teipattu
tiiviiksi ja paperi on asetettu siten, että kiiltävä
puoli on saunan sisätiloihin päin
kosteussulun ja paneelilaudan välissä on (suosi-
•
tellaan) n. 10 mm:n tuuletusrako
sisäpinnoitteena on pienimassainen paneelilauta,
•
paksuus noin 12–16 mm
seinäverhouksen yläpäässä kattopaneelilautojen
•
rajassa on muutaman mm:n tuuletusrako.
Pyrittäessä kohtuulliseen kiuastehoon, saattaa olla
aiheellista pudottaa saunan kattoa alemmaksi (norm.
2100–2300 mm, minimi saunakorkeus 1900 mm),
jolloin saunan tilavuus pienenee ja voidaan valita
ehkä pienempi kiuasteho. Katon pudotus toteute-
taan siten, että palkisto koolataan sopivaan korke-
uteen. Palkkivälit eristetään (eriste väh. 100 mm) ja
sisäpinnoitetaan kuten edellä on kerrottu.
Koska lämpö pyrkii ylöspäin, lauteen ja katon välikor-
keudeksi suositellaan enintään 1100–1200 mm.
HUOM! Paloviranomaisen kanssa on selvitettävä
mitä palomuurin osia saa eristää. Käytössä olevia
hormeja ei saa eristää!
HUOM! Seinien tai katon suojaaminen kevytsuo-
juksella, esim. mineraalilevyllä, joka asennetaan
suoraan seinään tai katon pinnalle, voi aiheuttaa
vaarallista lämpötilan nousua seinä- ja kattomate-
riaaleissa.
2.1.1. Saunan seinien tummuminen
Saunahuoneen puiset materiaalit, kuten paneeli,
tummenevat ajan mittaan. Tummenemista edesaut-
taa auringonvalo ja kiukaan lämpö. Jos seinäpintoja
on käsitelty paneelin suoja-aineilla, on seinäpinnan
tummuminen kiukaan yläpuolelta havaittavissa hy-
vinkin nopeasti riippuen käytetystä suoja-aineesta.
Tummuminen johtuu siitä, että suoja-aineilla on huo-
nompi lämmönkesto kuin käsittelemättömällä puulla.
Tämä on todettu käytännön kokeilla. Kiukaan kivistä
mureneva ja ilmavirtauksien mukana nouseva hieno-
jakoinen kiviaineskin saattaa tummentaa seinäpintaa
kiukaan läheisyydessä.
Kun kiukaan asennuksessa noudatetaan valmista-
jan antamia, hyväksyttyjä asennusohjeita, kiukaat
eivät kuumenna saunahuoneen palava-aineisia ma-
teriaaleja vaarallisen kuumaksi. Ylimmäksi sallituksi
lämpötilaksi saunahuoneen seinä- ja kattopinnoissa
sallitaan +140 asteen lämpötila.
2.2. Saunahuoneen lattia
Voimakkaan lämmönvaihtelun takia kiuaskivet ra-
pautuvat ja murenevat käytön aikana.
Kivistä irronneet muruset ja hienojakoinen kiviai-
14
SV
2. BASTU
2.1. Isolering av bastu, väggmaterial
I en bastu med elaggregat skall alla massiva väggy-
tor som lagrar mycket värme (tegel, glastegel, rapp-
ning o.d.) förses med tillräcklig isolering, om man
vill hålla aggregatets effekt och strömförbrukning
vid en relativt låg nivå.
Vägg- och takkonstruktioner kan anses välisole-
rade, om:
de har omsorgsfullt monterad isoleringsull av
•
tjocklek 100 mm (minst 50 mm) även i väggar
som vetter mot andra rum
konstruktionen har fuktspärr av t.ex. alumini-
•
um, vars fogar tejpats ihop och vars glänsande
sida vetter in mot bastun
det mellan fuktspärren och panelen finns en
•
cirka 10 mm (rekommendation) bred ventila-
tionsspringa
vägg- och takbeläggningen består av lätt panel,
•
ca 12–16 mm
det i övre kanten av väggbeklädningen finns en
•
några mm bred ventilationsspringa
För att nå en rimlig aggregateffekt kan det ib-
land vara skäl att sänka takhöjden (normalt 2100–
2300 mm, minimihöjd 1900 mm), varvid bastuns
volym sjunker och ett aggregat med lägre effekt
eventuellt kan väljas. Sänkningen av taket utförs
så, att bjälklaget skålas vid lämplig höjd. Utrymmet
mellan bjälkarna isoleras (isolering minst 100 mm)
och bekläs på ovannämnt sätt.
Eftersom värmen strävar uppåt, rekommende-
ras att avståndet mellan laven och taket är högst
1100–1200 mm.
OBS! Utred hos brandskyddsmyndigheterna vilka
delar av brandväggar som får isoleras. I bruk varande
rökkanaler får inte isoleras!
OBS! Att täcka väggar eller tak med t.e.x. mineral-
skiva som monteras direkt på väggen eller takytan,
kan förorsaka farliga temperaturstegringar i vägg-
och takmaterial.
2.1.1. Väggarna i bastun mörknar
Basturummets trämaterial, såsom panelen, mörk-
nar med tiden. Effekten påskyndas av solljus och
värmen från bastuaggregatet. Om väggytorna be-
handlats med skyddsämnen för panel, börjar det
mörknande väggpartiet ovanför bastuaggregatet att
framträda rätt snabbt beroende på använt skydds-
ämne. Träet mörknar eftersom skyddsämnena har
sämre värmebeständighet än obehandlat trä. Detta
har konstaterats i praktiska test. Även det finkorniga
stenmaterialet som lösgörs från aggregatets stenar
och stiger uppåt med luftströmmarna kan ge upphov
till en mörkare väggyta i närheten av aggregatet.
Om man vid montering av aggregatet följer till-
verkarens godkända monteringsanvisningar, värmer
aggregatet inte upp basturummets brännbara ma-
terial till farligt heta temperaturer. Högsta tillåtna
temperatur för basturummets vägg- och takytor är
+140 grader.
2.2. Bastuns golv
Till följd av de kraftiga temperaturväxlingarna vittrar
bastustenarna sönder under användning.
Smulor och finfördelat stenmaterial sköljs med
Publicité
Table des Matières
